Montrealin Suomalainen
                                             



Joulusivuston alkuun

Suomalaisia jouluperinteitä:

Historia
Adventtiaika
Joulukoristeet
Jouluaatto
Joulupäivä
Tapani
Nykyinen joulu alkaa jo marraskuun lopulla ja päättyy Loppiaisena. Illanvietot ja pikkujoulut ovat joulun etukäteisjuhlintaa. Tietyt piirteet ja perinteet kuuluvat jouluun, mm. perhekeskeisyys. Osa perheistä viettävät joulun pyhät kaupungeissa, osa maaseudulla, osa matkustaen ulkomaille jne. Joulua voi siis viettää hyvin monella eri tavalla.
Tässä kuitenkin kurkistus suomalaiseen jouluun.

Historia

Vuodesta 354 alkaa kristillisen joulunvieto historia, silloin vietettiin Roomassa ensimmäisen kerran joulua joulukuun 25.päivä.
Sana joulu periytyy ruotsin kielen sanasta jul.
Joulu syntyi puhtaasti kirkollisena juhlana ja onkin kristittyjen suurin yhteinen juhla.
Vaikkakin joulu on materialisoitunut, on se pysynyt Vapahtajan syntymäjuhlana.

Adventtiaika

Adventtikausi yleistyi 500-600 -luvulla. Nykyään se alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka ajoittuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän väliin.
Kirkoissa ensimmäisenä adventtina soitetaan ja lauletaan Hoosianna-hymniä. Myös kodeissa adventtiin liittyy perinteitä, joista yleisimpiä ovat adventtikalenteri ja kynttelikkö. Molemmilla on saksalaiset perinteet ha ne mittaavat aikaa, joka vielä on jäljellä jouluaattoon.
Suomessa adventtikalentereita on tiettävästi ollut jo vuodesta 1930-lähtien. Kalenterista avataan luukku jokaisena joulukuun päivänä aina 24. päivään saakka.
Kalentereita on olemassa nykyisin hyvin monenlaisia; suklaata sisältäviä, kuvia sisältäviä ym. Perinteisessä kuvakalenterissa viimeisen luukun takaa paljastui Jeesus-lapsi seimessään.
Adventtikynttelikköön kuuluu neljä kynttilää; ensimmäinen sytytetään 1. adventtina, kaksi toisena jne. Ensimmäinen kynttilä on joulun odotuksen kynttilä, toinen joulunilon, kolmas joulurauhan ja neljäs rakkauden kynttilä.

Joulutervehdysten lähettäminen sukulaisille ja ystäville kuuluvat adventtiaikaan. Joulukortti on lähtöisin Englannista, jossa ensimmäinen tunnettu kortti painettiin 1843. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871.

Joulukoristeet

Joulu alla, nykyään jo heti joulukuun alussa, kaivetaan varastojen kätköistä joulukoristeet, joilla koti koristellaan joulun pyhiksi. Varmaankin kotiemme tavallisin joulukoriste on joulukuusi. Vanhin tieto joulukuusesta on Saksasta vuodelta 1605. Kynttilöin koristellusta joulukuusesta kerrotaan muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Alunperin kynttilät kuusessa olivat aitoja mutta nykyään ne ovat sähköisiä.
Latvatähti on kuulunut aina joulukuusen juhla-asuun ja se viittaa Beetlehemin tähteen, joka ohjasi tietäjät lapsen luo.
Suomeen joulukuusi saapui 1800-luvun alussa ja alkuun se oli yläluokan harvinaisuuksia. Maaseudulla kuusi saavutti vakiintuneen asemansa vasta kansakoulujen kuusijuhlan välityksellä.
Nykyäänkin kuusi on vielä yleensä aito puu, tosin muovikuuset ovat yleistyneet. Kuusenhakureissu on ollut isän ja lapsien yhteinen jouluaatton perinne. Nykyään kuusi hankitaan jo aikaisemmin, kaupungeissa kuusi ostetaan mutta maaseudulla se vielä haetaan omasta metsästä.

Muita joulunkoristeita ovat mm. himmeli, kynttilät, ikkuna- ja ovikoristeet sekä jouluseimi.
Suomessa joulukynttilä tulivat yleiseen käyttöön 1800-luvulla steariinikynttilöiden myötä.
Ikkuna- ja ovikoristeet ovat hyvin nuorta perua. Ovikoriste on tullut meille Amerikasta 1950-luvulla.
Jouluseimi edustaa koristeista joulun kristillistä puolta. Seimi kuvaa pyhää perhettä, lisäksi seimeen kuuluu paimenia, kolme tietäjää sekä enkeli ja mukana voi olla myös eläimiä.
Pihojamme koristaa jouluisin lumesta tehdyt lumilyhdyt sekä jäälyhdyt.

Jouluaatto

Jouluaaton (24.päivä) viettoon liittyy paljon perinteitä ja perheiden omia tapoja. Jouluaaton perinteisiin kuuluu käydä omaisten haudoilla viemässä kynttilöitä sekä joulusauna. Hyvin monessa perheessä jouluaaton aamuna käydään haudoilla ja sen jälkeen aletaan valmistelemaan illan jouluateriaa.
Joulusauna lämmitetään "työn" lomassa. Joulusaunalla on hyvin hartaat perinteet ja se oli joulunvieton tärkein tapahtuma. Puolen päivän aikaan katsotaan TV:stä Turusta tapahtuvaa joulurauhan julistusta. Joulusaunan jälkeen on tapana nauttia jouluateria, jota on valmisteltu pitkin joulukuuta. Jouluateria on pitkä ja sen aikana hiljennytään perheen kesken nauttimaan jouluisista herkuista.
Jouluaterian jälkeen varsinkin lapsiperheissä kokoonnutaan odottamaan joulupukin saapumista. Joulupukin kotipaikaksi on muodostunut Korvatunturi v.1927. Perinteen mukaan joulupäivänä ei sopinut käydä vierailulla, mutta Tapanina kaikki ilonpito oli mahdollista. Silloin alkoi myös liikkua nurinpäin käännettyihin turkkeihin pukeutuneet joulupukit ja muorit, jotka kävivät kodeissa hauskuuttamassa. Vasta myöhemmin joulupukki on siis muuttunut tarkoittamaan aattoillan odotettua, lahjoja jakavaa joulupukkia. Lapsilla on tapana laulaa joulupukille laulua: "Joulupukki", kun hän saapuu koteihin ja pukilla taas on tapana kysyä: "Onkos täällä kilttejä lapsia?".
Varsinkin lapsiperheille jouluaaton lahjojen jako on aattoillan huipennus.
Jouluaaton viettotavoissa on taatusti monta eri variaatiota ja sitä oikeaa ei ole.

Joulupäivä

Joulupäivä on Jeesuksen syntymäjuhlan päivä. Joulupäivää on perinteiden mukaan vietetty hiljaisuudessa ja silloin ei sopinut lähteä kyläilemään. Perinteinen joulukirkko vietetään joulupäivän aamuna varhain. Vanhassa joululaulussa lauletaankin: "Kello löi jo viisi, lapset herätkää..." Maaseudulla kirkkoon ajettiin hevoskyydillä.
Joulupäivänä nautitaan edellisen illan herkuista ja rauhoitutaan perheen parissa.

Tapani

Toinen joulupäivä on pyhitetty kristillisessä kirkossa pyhän Stefanuksen muistolle. Perinteiden mukaan kylille lähdettiin juuri Tapanina, usein iloisesti hevospelillä. Nykyisin Tapanina kaupat avaavat ovensa ja ihmiset ryntäävät alennusmyyntien perään.

Teksti: Terhi Tuomela
Lähteet: www.nicehouse.fi, lukuisat lehdet, www.posti.fi, www.ajasto.fi

© Copyright Terhi Tuomela